Babylon

Lyhyesti

On aika tarkistaa Babylon.

Artikkelihistoria

• 2022-05-30 Teksti julkaistu.
• 2022-04-12 Teksti aloitettu.

Matka

Babylonia, yksi muinaisista sivilisaatioista, on antanut nimensä Kaijonharjun Baabelille, Oulun yliopiston viikonloppuravintolalle.

Ravintola Baabelin tiilet näyttää olevan haettu muinaisen Baabelin muureista, Kaksoinvirranmaalta (viite).

Baabel, toiselta nimeltään Babylon lisättiin maailmanperintöluetteloon vuonna 2019 (viite) (viite).

Babylonian valtakunta jaetaan tyypillisesti kahteen osaan: Vanhaan Babyloniaan (1894 eaa. – 1595 eaa.) (viite) ja Uus-Babyloniaan (626 eaa. – 539 eaa.) (viite).

Sanana Babylonia viittaa siis kaksivaiheiseen valtakuntaan, kun taas Babylon ja Baabel viittaavat saman valtakunnan pääkaupunkiin (viite).

Babylonin kaupunkia ovat hallinneet babylonialaisten lisäksi myös akkadialaiset, amorilaiset, heetit, kassiitit, assyrialaiset, elamilaiset, aramealaiset, suteanialaiset, kaldealaiset, persialaiset, makedonialaiset, seleukidit, parthialaiset sekä roomalaiset.

Ajanlaskun alusta 1800-luvun loppuun Babylon oli autio rauniokaupunki, kunnes britit kaivoivat sen esiin.

Kivisen leijonan lisäksi Babyloniassa oli torni, nimittäin Baabelin torni.

Babyloniassa oli myös riippuvat puutarhat, yksi antiikin maailman seitsemästä ihmeestä (viite) (viite).

Myös Etemenanki sijaitsi Babyloniassa (viite).

Ištarin porttikin oli yksi antiikin maailman seitsemästä ihmeestä (viite).

Babyloniassa kirjataan ylös Halleyn komeetta vuonna 164 eaa. Komeetta ohittaa maapallon 75 vuoden välein, edellisen kerran vuonna 1986 (viite).

Babylonialaisia kirjallisuuden klassikoita ovat Gilgames-eepos (2000–1600 eaa.) (viite) ja tietosanakirja Urra=hubullu (c. 2000-1000 eaa.) (viite).

Babylonian hallitsijoista on mainittava Sumu-Abum (viite), Kuningas Pulu (viite) sekä tietenkin itse Hammurabi (viite).

Hammurabin voi nähdä korkokuvassa Kulosaaressa (viite).